Viimeksi  päivitetty 

04-03-08

Parantaakseen jäsenyhdistystensä ja keskusliiton toimintaedellytyksiä RSKL teki kevään 2003 aikana kyselytutkimuksen. Kyselylomake lähetettiin henkilöille, jotka ovat olleet mukana RSKL:n jäsenyhdistyksen toiminnassa vuosina 2000 ja/tai 2000, mutta eivät enää vuonna 2002.

Kyselyyn saatiin 193 vastausta. Lomakkeita lähetettiin 720, joten vastausprosentiksi tulee 27 prosenttia. Sukupuolijakauma oli seuraavanlainen: naisia 117, miehiä 67 = 184 (9 tyhjää). Naisia oli näin ollen 63,6%, miehiä 36,4%, siis selvä naisenemmistö. Suurin osa, 81 prosenttia, vastaajista oli syntynyt 40- ja 50-luvulla. Ahkerimmin kyselyyn olivat vastanneet yli 10 vuotta jäsenenä olleet naiset.

Seuraan liittymistä näyttää annetuista vaihtoehdoista eniten ohjanneen halu tutustua uusiin ihmisiin, 22 prosenttia, ja halu olla muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, 20 prosenttia. Myös seuran toiminnan vastaavuus omien tavoitteiden kanssa, halu vaikuttaa ruotsinsuomalaisten asioihin sekä jäseneksi pyytäminen ovat painaneet liittymisessä. Mikään yksi syy ei nouse ylitse muiden, vaikka ihmisten seurassa oleminen ja omat tai perheen tarpeet paljon sisällään pitävinä muotoiluina painottuvatkin suhteellisen selvästi.

Seurasta eroamiseen vaikuttavat monet syyt samanaikaisesti. Vaihtoehdoista ensimmäinen, se ettei toiminta vastannut omia tai perheen tarpeita, 32 prosenttia,  näyttää kuitenkin laajassa muotoilussaan eniten vetäneen myöntäviä vastauksia. Se, ettei voinut vaikuttaa seurassa tehtäviin päätöksiin, oli eroamisen syynä neljäsosalle vastanneista. ”Jäsenmaksun maksaminen ei tässä muodossa kysyttynä näyttäytynyt erityisen hankalana asiana, kuten ei myöskään tiedonsaanti seurasta tai sen toiminnasta.”, toteaa jäsentutkimus. Kuitenkin vastasi viidesosa, etteivät he saaneet tietoa seuran toiminnasta.  

Kuinka tärkeänä pidät Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton ja sen jäsenseurojen toimintaa seuraavilla aloilla?

Edunvalvontaa pitää hyvin tärkeänä 57% vastaajista. Eläkeläistoimintaa (77%),  kulttuuritapahtumia (64%), lapsi- ja nuorisotoimintaa (64% ja 68%) sekä liikuntaa ja urheilua (62%) arvostetaan vieläkin korkeammalle. Yhdessäoloakin pitää hyvin tärkeänä yli puolet vastaajista, mikä sopii hyvin yhteen seuraan liittymiseen annettujen syiden kanssa. Jäseneduilla ei tässä kysymyksessä kuten ei liittymisenkään suhteen näytä olevan erityisen suurta roolia. Vähiten kannatusta annetuista toimintamuodoista saa matkailu. Eläkeläistoiminnan arvostus voisi liittyä suurten 40-50-luvuilla syntyneiden ikäluokkien vahvaan edustukseen kyselyyn vastanneissa. ”Hyvin tärkeiksi” valittujen toimintamuotojen keskinäisiä osuuksia vertailtaessa  eläkeläistoiminnan, kulttuuritapahtumien, lapsi- ja nuorisotoiminnan sekä liikunnan ja urheilun arvostus tulee esiin yhtä lailla.

Kuinka tärkeää mielestäsi on, että Ruotsissa on suomenkielistä palvelua seuraavilla aloilla?

Suomenkielisten vanhusten palvelutalojen merkitystä ei kyseenalaistanut yksikään vastaaja, mikä sopii yhteen eläkeläistoiminnasta sanotun kanssa. Vanhusten palvelutaloja voikin pitää tämän kyselyn mukaan arvostetuimpana suomenkielisenä palvelumuotona. Tosin vastaajat yksilöinä eivät vastatessaan verranneet palveluja toisiinsa. Samaa korkealle arvostettua sarjaa suomenkielisissä palveluissa ovat sairaanhoito ja sosiaalipalvelut sekä radio- ja tv-lähetykset. Suomenkielinen lehdistö ja kirjasto jäävät vain hiukan jälkeen näistä. Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen arvostus voi liittyä paitsi vastaajien ikäjakaumaan myös vastaajien naisenemmistöön; sosiaali- ja terveysalahan on tunnetusti naisvaltaista. Toiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut, varsinkin terveyden/sairaanhoito, on palvelu, jota lähes jokainen joutuu käyttämään, ja tekee sen yleensä mieluiten juuri äidinkielellään.