Parantaakseen
jäsenyhdistystensä ja keskusliiton toimintaedellytyksiä RSKL teki kevään
2003 aikana kyselytutkimuksen. Kyselylomake lähetettiin henkilöille,
jotka ovat olleet mukana RSKL:n jäsenyhdistyksen toiminnassa vuosina 2000
ja/tai 2000, mutta eivät enää vuonna 2002.
Kyselyyn
saatiin 193 vastausta. Lomakkeita lähetettiin 720, joten
vastausprosentiksi tulee 27 prosenttia. Sukupuolijakauma oli
seuraavanlainen: naisia 117, miehiä 67 = 184 (9 tyhjää). Naisia oli näin
ollen 63,6%, miehiä 36,4%, siis selvä naisenemmistö. Suurin osa, 81
prosenttia, vastaajista oli syntynyt 40- ja 50-luvulla. Ahkerimmin
kyselyyn olivat vastanneet yli 10 vuotta jäsenenä olleet naiset.
Seuraan
liittymistä näyttää annetuista vaihtoehdoista eniten ohjanneen halu
tutustua uusiin ihmisiin,
22 prosenttia, ja
halu olla muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, 20
prosenttia.
Myös seuran toiminnan vastaavuus omien tavoitteiden kanssa, halu
vaikuttaa ruotsinsuomalaisten asioihin sekä jäseneksi pyytäminen ovat
painaneet liittymisessä. Mikään yksi syy ei nouse ylitse muiden, vaikka
ihmisten seurassa oleminen ja omat tai perheen tarpeet paljon sisällään
pitävinä muotoiluina painottuvatkin suhteellisen selvästi.
Seurasta
eroamiseen vaikuttavat monet syyt samanaikaisesti. Vaihtoehdoista ensimmäinen,
se ettei toiminta vastannut omia tai perheen tarpeita, 32 prosenttia,
näyttää kuitenkin laajassa muotoilussaan eniten vetäneen myöntäviä
vastauksia. Se, ettei voinut vaikuttaa seurassa tehtäviin päätöksiin,
oli eroamisen syynä neljäsosalle vastanneista. ”Jäsenmaksun
maksaminen ei tässä muodossa kysyttynä näyttäytynyt erityisen
hankalana asiana, kuten ei myöskään tiedonsaanti seurasta tai sen
toiminnasta.”, toteaa jäsentutkimus. Kuitenkin vastasi viidesosa,
etteivät he saaneet tietoa seuran toiminnasta.
Kuinka
tärkeänä pidät Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton ja sen jäsenseurojen
toimintaa seuraavilla aloilla?
Edunvalvontaa
pitää hyvin tärkeänä 57% vastaajista. Eläkeläistoimintaa (77%), kulttuuritapahtumia (64%), lapsi- ja nuorisotoimintaa (64% ja
68%) sekä liikuntaa ja urheilua (62%) arvostetaan vieläkin korkeammalle.
Yhdessäoloakin pitää hyvin tärkeänä yli puolet vastaajista, mikä
sopii hyvin yhteen seuraan liittymiseen annettujen syiden kanssa. Jäseneduilla
ei tässä kysymyksessä kuten ei liittymisenkään suhteen näytä olevan
erityisen suurta roolia. Vähiten kannatusta annetuista toimintamuodoista
saa matkailu. Eläkeläistoiminnan arvostus voisi liittyä suurten
40-50-luvuilla syntyneiden ikäluokkien vahvaan edustukseen kyselyyn
vastanneissa. ”Hyvin tärkeiksi” valittujen toimintamuotojen keskinäisiä
osuuksia vertailtaessa eläkeläistoiminnan,
kulttuuritapahtumien, lapsi- ja nuorisotoiminnan sekä liikunnan ja
urheilun arvostus tulee esiin yhtä lailla.
Kuinka
tärkeää mielestäsi on, että Ruotsissa on suomenkielistä palvelua
seuraavilla aloilla?
Suomenkielisten
vanhusten palvelutalojen merkitystä ei kyseenalaistanut yksikään
vastaaja, mikä sopii yhteen eläkeläistoiminnasta sanotun kanssa.
Vanhusten palvelutaloja voikin pitää tämän kyselyn mukaan
arvostetuimpana suomenkielisenä palvelumuotona. Tosin vastaajat yksilöinä
eivät vastatessaan verranneet palveluja toisiinsa. Samaa korkealle
arvostettua sarjaa suomenkielisissä palveluissa ovat sairaanhoito ja
sosiaalipalvelut sekä radio- ja tv-lähetykset. Suomenkielinen lehdistö
ja kirjasto jäävät vain hiukan jälkeen näistä. Sairaanhoito- ja
sosiaalipalvelujen arvostus voi liittyä paitsi vastaajien ikäjakaumaan
myös vastaajien naisenemmistöön; sosiaali- ja terveysalahan on
tunnetusti naisvaltaista. Toiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut, varsinkin
terveyden/sairaanhoito, on palvelu, jota lähes jokainen joutuu käyttämään,
ja tekee sen yleensä mieluiten juuri äidinkielellään.
Esi-
ja peruskoulujen suomenkielistä opetusta pidetään yleisesti hyvin tärkeänä,
suomen kielen opetus lukiossa ja yliopistossa jää edellisten varjoon.
Sekä lukion että yliopiston suhteen suomen kielen opetusta pidetään tärkeämpänä
kuin suomenkielistä opetusta. Kuitenkin jopa joka kymmenes vastaaja pitää
suomen kielen opetusta yliopistossa melko tarpeettomana. Samoin 10%
vastaajista pitää lukion suomenkielistä opetusta melko tarpeettomana,
yliopistotasolla lähes joka viides vastaaja on tätä mieltä.